Mitä viime vuoden loppua leimasi ja tämän 2024 epämääräiset eronneet, jätetyt ja karatut vanhemmat naiset, missä järjestyksessä nuo nyt meneekään niin taksilla kitara mukana Raision pubiin ja soittelin siellä henkilökunnan suostumuksen jälkeen yksikseni ja juttelin ”yleisön” kanssa.

Varmaan aika montakin video-tallennetta tapahtuneesta tallentui monelnkin älypuhelimella taltioitu ja varmaan osa niistä maailmalla jaossakin, mitä se on yhden toiminnon päässä kuvauksesta se jakaminen Android-puhelimilla.

Tuli lauottua, jonka kuulin hiljattain ”Bisneksen kokoluokka, yhtä megamnia-maista, kuin Elvis Presleyllä konsanaan, ja siihen kun lyödään musiikki kylkeen, kuin Little Richardin Tutti Frutti niin ainoastaan taivas kattona sen jälkeen mihin voidaan päätyä!”

On ihan totta, että tuossa on myös asiaviihdepuolta, vastakysymyksenä voisi esittää ”Kuinka monta kymmentä- tai -satatuhatta kokoonpanoa on vastaavaa maailmassa?”.

Kävi mielessä vähän Pete & Texas Rangers, mitä seuraan Levykauppa Äxän kotimaisia uutuuksia ja tulevia julkaisuja, joskus 80-luvulla ollut jonkinlainen nimi Rock’a’Billy -genressä, mitä kyseinen artisti julkaisi ”Long Play” -Long Playn uudestaan joku aika takaperin.

Tosiaan taivas kattona siinä määrin, että tuskin ”Three-Chord-Strummer” -osastolla mitään edes kelpoa elintasoa kykene saavuttamaan enää 2024 toiminnan aloittavana?

Itseni kaltaisia harrastelijoita kotioloissa on maailmalla pilvin pimein, suhdelukuna 13 tusinassa, ketä päätynyt samoihin lopulta ja kärjistettynä ”Three – Chord Strummer” 1-4-5 -postitoista tai astein, vaikka soittoni ei ole ”rämpyttämistä”, olen sooloilija. Mutta kuitenkin.