Mitä tuossa perjantain alkuiltapäivästä kivassa nousujohteisessa aloittelin viikonlopun viettoa koneella, ja jatkunut kepeissä merkeissä kivoissa positiivisen vireen humaanin ajanvietteeni nettisisällön, lähinnä tekstien humaanilla louhinta-algoritmillani, johon ei liene kukaan vielä tietojenkäsittelytiede liene vielä niin pitkällä sentään, että se olisi esitettävissä tietokoneen ymmärrettävästi algoritmin laadinnan, ja sen suorituksen jälkeen kuitenkaan siten, että ihmisavoin se ulostulo merkityksineen välittyisi likimainkaan yhtä tajuntaan iskevällä tavalla, mitä ihmismieli jäsentää sen tulkinnan näistä julkaisuistani myös tämän viikonlopun aikana, tai kauttaaltaan kaikkine niine julkaisuineen, joita eri keskustelupalstoille nyt lähinnä ainoastaan olen julki tuonut koko maailman saataville.

Hakkerointi-haaste kiinnostaa myös lukijoitani? -Carpe Diem!

Mitä varallisuuden ja rahan erityisesti on syytä unohtaa, ja keskittyä hamaan loppuun saakka, mitä tässä vielä voi hyvällä säkällä olla 20 vuotta elinaikaa jäljellä oman arvioni mukaan, niin loppuelämäni jatkan tämän hakkerointihaasteen lähdetutkimus-materiaalin tuottamista aktiivisesti ilman kompromissia vaihtaa lainkaan linjaani, koska tämä on osa minua, luonnostaan omana itsestäni maailmalle tekstiä tuottavana ihmisenä ulostulevaa.

Haaste -tehtävä:

Laadi algoritmi, joka mallintaa kaikista julkisesti saatavilla olevista tekstiulostuloistani, ja suorituksen jälkeen ulostulona on 1:1 -mittasuhteella yhtä viihdyttävä merkityksiensä osalta, miten ihmismielen lukemana näitä tekstejä kenties itse tulkitsen reaaliajassa näitä kirjoittaen.

Algoritmin alkuehto:

Voidaan olettaa, että tulkinta teksteisstäni != null, eli jonkinlainen tulkinta täytyy ensin olla ihmislukijalla.

Algoritmin loppuehto:

Tulos mallintaa tapaani jäsentää asiasisältöisen artikkelin kirjoitusta, eli luonnolisen kielen tajuni logiikkan simulaattori.

No, voi olla, että olen uniikki siinä määrin joiltain osin näiden tekstiartikkelieni osalta humaanipäissäni viikonlopun vietoissa, tai arki-ilta yli yön kirjoitteluissani netiin, vaikka tosiaan 0,01% koko tuotannostani päätyy tai jalostuu lopulliseen artikkeliin tai julkaisuun kuitenkaan.

Sittenhän kun tämän heittämäni ja avaamani hakkerointi-haasteen ratkaisija julkaisee ratkaisunsa kaikkien avoimeen tarkasteluun, ja se saa yhteisöjen kollektiivisen hyväksynnän, niin sittenhän voinkin lopettaa tämän tuottaja-urani, koska minut korvaa kone täysin siinä kohtaa.

Mitä Veikkaus tiedotti, että Mikkelin Salessa tunnistautumaton pelaaja voitti tasarahan, 1 000 000 miljoonaa euroa, pelaan aina seuraavaan eläkepäivään yhden rivin plussattuna Viking+Lauantaiklassikko plussattuna ja Eurojackpot viikon molemmat arvonnat yksi rivi ja kaikki nämä koneen arpoma se rivi, ja kaikissa näissä kestopeleissäni, jotka ostan aina seuraavaan eläkepäivään saakka, mausteena on vielä kaikissa näissä yksi koneen arpoma rivi Lomatonni -lisäpeliä.

Tasaraha kuulostaa mukavalta, ensi lauantaina potissa on taas saman suuruinen tasaraha-voitto, mitä eilen onnekas Mikkeliläinen kuittasi.

Veikkauksen tiedotteessa pisti silmään ”Voittajan täytyy noutaa päävoittonsa…”, jotenkin itse olisin korvannut tuon ”täytyy” -sanan ”Voittaja PÄÄSEE nostamaan päävoittonsa”, mutta tuskin päädyn mihinkään firmaan koskaan viestintäpuolelle päivätöihin, vaikka tämä on minulle omiani, ja jokseenkin ymmärrän oikealla tavalla käsittääkseni ainakin jotain tästä puolesta tätä kirjallista julkista viestintäpuolta poislukien, että välimerkkien osalta on hiomista ollut aina, ja on yhä.

Karensseista jäänyt trauma, mitä 2002 tipuin välittömästi sen ajan valtionvallan täysin oman ikäluokkani peruskoulun/lukion päättävää ihmisryhmää, eli nuorisoa ennaltaehkäiseviä yheiskunnasta ja työmarkkinoilta tippumista ehkäisevää toimenpiteitä ei olllut agendalistalla, niin mitä kirjauduin ja aloitin urani työmarkkinoilla rekisteröitymällä Turun Työvoimatoimistoon uutena asiakkaana Työttömäksi työnhakijaksi sen jälkeen, kun lakkiaisjuhlat oli vietetty, ja se taisi olla siinä lauantaina 1.6.2022 oli lakkiaisjuhlat, ja seuraava yö kului pääosin Country Bar 57:ssa joidenkin turkulaisten ylä-asteen loppumisen jälkeen lukionsa samana päivänä päättävien esikoulusta -yläasteen päättymiseen saakka yhä joidenkin niiden kanssa se ydinjoukko Facebookissa, vaikka se on mahdoton alusta siellä mitään keskustella.

Kyllä se melkein oli jo seuraavana maanantai-aamuna sitten, mitä en ollut vielä 18-vuoiaana mitenkään sillä tavalla kutienkaan enempää, mitä satunnaisena muutama siideri -tyyliin ilman mitään kummempia pidempiä kaatoputkia. Homma luisui sivarissa 13 kuukautta lusimisen kuluessa lopulta monen mutkan kautta tähän nykytilanteeseen todella usean mutkan, sivutien, ja yhteensattuman ja asian summana.

Sittenhän siinä pääosin oli pelkästään työttömänä työnhakija -statuksella, mitä olin alle 25 vuotias työtön työnhakija ilman ammatillista koulutusta, ja asuin vielä silloin lapsuudenkodissani lähölähössäni vanhempien luona, niin karenssit jättäneet  trauman, mitä siinä oli helvetin pitkät karenssipykälien mukaan monta kuukautta meni sen asiakkuuden avaamisen jälkeen sinne Turun työkkäriin, että rahaa tullut lainkaan mistään, ja sitten puoleen hintaan työmarkkinatuki 10 euroa päivässä, kun työkkärin paperi-kirjeissä lähetetyissä ehdotuksiin oli pakko ottaa vastaan, tai karenssit jatkuu ja ainoa kirje, joka sieltä sitten lopulta tuli, niin oli alakoulussa työharjoittelupaikka. Sitten taas oltiin sen jakson jälkeen työttömänä työnhakijana, ja sitten 13 kuukautta aloitus ruotsinkielisessä koulutuserässä toukokuussa 2004. Vapaus koitti ensimmäinen päivä kesäkuuta 2005 ja taas oli ilmottautuminen työkkäriin, niin taas oli pykälää karenssiajojen suhteen, mitä asuin sivariajan vanhempien luona, niin lopulta sitten seuraava toimenpide Kelan päätösarkistossa osaltani on päätös koko loppuelämäni voimassa olevan sairas – ja työkyvyttömyyseläke lääkärilausunnon turvin ensimmäisen kerran Kelasta tuli edes jotain järkevän oloista ostovoimaa pankkitilini suuntaan. Se oli 2009 vuoden tienoilla.

Tilanne parani, kun Helsingin herrat juoni takuueläke -ratkaisumallin, ja se voimaantulopäivän alusta lähtien alkoi se takuueläke pyörimään, taas elintasoni varallisuuteni puolen nousi selvästi.

Nyt jos ensi lauantaia sattuisi lasahtamaan pääpotti kohdalleni, niin se 3 viikon karenssiaika on elämäni ainut posiitivisen sävyn omaava karenssi, mitä tässä on pelkkää karenssia saatana historiassani jääny päällimmäisenä se tuntu.

Siellä on ollut totaalisen väärät miehet ja totaalisen väärä kopla hallitusvastuussa 2002-vuonna oman elämänipolun tämän minun kohdaltani koen subjektiivisesti omasta tilanteestani käsin ihmisen rajallisen elämänkaaren osalta elämän kokemisen edes jokseenkin mielekkääksi kokemukseksi kauttaaltaan.

Tämä nyt paras, missä olen ollut nyt tämän kymmenettä vuotta koko ajan tässä samassa kun muutin vanhempieni luota pois omilleni, mitä olen luovuttanut jo ajat sitten, ja unelmat ja ambitiot joita ehkä joihinkin harrastetoimintaani liittyen, joihin olisi ollut ehkä saavuttaa elämänkaaren aikana jonkintasoinen aste, jos lähipiirissä joku olisi ymmärtänyt asioita toisella tavalla, ne ei ole ollut minun valintojen seurauksesta, olen jo luopunut niistä.

Loppuun saakka siis.