Ollut hienot syyssäät kotikaupungissani.

Kävi mielessä, mitä julkisen esiintymisen osalta erityisesti televisiossa 1-2% näkyy ulospäin, mitä Hitlist ohjelmaa jos vielä tehdään, otettaisiin osaa ja pistettäisiin liituraitapikkutakit päälle ja vähän glitteriä/kimalletta mukaan ja sisääntulobiisinä soi debyyttinä mainostelevision viihdeohjelman studioon taustalla soi Hanoi Rocks ”A Day Late a Dollar Short”.

Luonteenomaista minulle on se erityisesti iän myötä tullut, että tietoisesti pitää toimia ja tehdä ”tyylillä” -asioita, sama mitä tekee ja mitä luonteeseeni liittyy ”pitää ottaa tila,paikka ja aika” haltuun, se ei ole koskaan tuottanut ongelmia itselleni luovien asioiden osalta kun toimin harrasteporukasssa. En tiedä, mikä yhteys esiintyvillä artisteilla on samat jonkinlaista ”Estradit ovat alaani” -lähestymistapa ja yleisön palautteesta ja esilläolo siitä pitää nauttia luonnostaan, vaikka työtahti olisi kuinka tiivis. Lapsi-ja nuorisoteatteriharrastukseni ala-asteella on sosialisoinut osaksi tai integroituna osaksi toimimista julkisesti, siitä pääse mihinkään.

Jokseenkin käsittää, miten tunteita pystyy käsittelelmään ja mikä on missäkin tilanteessa soveliasta ja hyvän maun mukaista toimintaa ja mihin kannattaa tarttua ja mihin ei. Ei ole enää epäselvä tämän blogin lukijoille. Että olen päätynyt kielen merkitysten semanttisen puolen vaihtoehtoisten merkitysten hakemiseen tekemistäni havannoista, jotka ovat päätyneet kovin yksinkertaisiin tai vähäpätöisimpiinkin asioihin, ihmisen pääkopan mielipuolta ei voi kenenkään villiä mielikuvitusta maksimoida eikä tuoda välttämättä edes tekstin muodossa julki lopulta sitten kuitenkaan.

Enimmäkseen kulunut elämästä nautiskellen kohtuudella ja tyylillä ilman örvelöintiä lähiomaiseni elämäån päättymisen jälkeen, onnistuin myös kaatamaan punaviinilasillisen ykkösläppärini päälle, ja se ei enää boottaa.

Mitä maanantaina katsoin tuoreeltaan MOT-dokumentin nikotiinipussien markkinoiden vapautumisesta Suomessa, ostin kokeeksi yhden rasian, vaikka ruotsinlaivalta tuotu tupakkakartonkikin tuli käsiini samoihin aikoihin.

Punainen Winston, not Churchill but still Winston tuontitavaratuotetta siis ja lähinnä tuo nikotiinipussipakkaus on ”hätävarana”, tai jos olen paikassa, jossa tupakointi perinteisesti ei ole mahdollista.

Lääkärikään osannut terveyshaitoista noiden nikotiinipussien osalta kertoa muuta, että sama mitä nuuskassa, limakalvot ovat koetuksella.

Olen saanut maailman näyttämöiltä kantautneiden huolestuttavien uutisten osalta elämäniloa arjen pienistä hetkistä niihin tarttumiseen ja joistain luontouutisista, vaikka nekään kaikki ole olleet hyviä.

Mitä tullut televisiota katseltua viime päivinä taas enemmän, musiikkiajankohtaisdokumentti YLE;ltä pyöreitä kokonaisvuosikymmeniä täyttävän Pauli Hanhiniemen dokumentista vuodelta 1992, mitä miettisin ”Paskanhajua” -kappaleen nimeä, onhan siinä jotain perin suomalaisen miehen sielunmaisemasta viestittynä jo kappaleen nimessä jonkinlaista elämänmakuista arkirealismia ja vielä sopii erinomaisesti Kolmas Nainen -yhtyeen kataloogiin viestimään asiaa. Mielenkiintoisempi lähestymistapa yleensä, vaikkakaan nuo 1980-vuosikymmenen suomi-rock-bändit ole tai niiden tuotanto itselleni sillä tavalla merkittäviä, mitä kasvoin itse sen musiikkiin heräämisen teinivaiheen vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Jos kaksi pitäisi mainita, millä mitään merkitystä ehkä niin Peer Gynt ja Hanoi Rocks, mitä eniten olen tuolta aikakaudelta kuullut ja molemmat nähnyt ainakin kerran vuosituhannen vaihteen alussa livekonsertissa.

”Paskanhaju” -filosofia mitalin kääntöpuolelta mielenkiintoisempi,. Niin kyllä melkein menetetty juotu lasillinen punaviiniä harmitti lopulta enemmän kuin se, että ykkösläppärini meni täysin toimintakelvottomaksi. Tietokone on tylsä kahden tilan periaatteella toimiva kapistus, mikä ei tee mitään ilman ihmisen toimintaa perinteisesti, siis nämä nykyiset kotikäyttöön saatavilla olevat huokeanhintaiset koneet, kun taas jos olisin juonut sen lasillisen punaviiniä vielä sen sijaan, että olisin inhmisillisen lipsahduksen tähden onnistunut tuhoamaan tietokoneen, olisi mielessäni saattanut avautua uusi luova ajatus, jolle nyt ehkä markkina- arvoa euromääräisesti ei helpostikaan liene mahdollista laskea.